Finnairin Q1 2022 -tulos sekä kysymyksiä ja vastauksia

Erkka Salonen, Sijoittajasuhdejohtaja

Julkistimme eilen osavuosikatsauksemme. Lehdistötilaisuudessamme ja analyytikkopuhelussamme oli kiitettävästi osallistujia, joten alkuun kiitokset kaikille osallistumisesta ja hyvistä kysymyksistä.

Kuten jo helmikuun blogikirjoituksessa kerroin, omikronmuunnoksen vaikutus matkustamiseen ensimmäisellä neljänneksellä oli huomattava, vaikkakin ennakoidusti lyhytkestoinen. Omikron heikensi kysyntää merkittävästi tammi–helmikuussa, ja samalla se vaikeutti operaatioita ja nosti henkilöstökuluja sairauspoissaolojen vuoksi. Matkustuksen kysyntä kuitenkin vilkastui huomattavasti hiihtolomista alkaen erityisesti Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Aasian markkinoilla. Pohjois-Aasiaa rasittivat edelleen tiukat matkustusrajoitukset.

Liikevaihtomme pysyi ensimmäisellä neljänneksellä (400 miljoonaa euroa) vuoden 2021 viimeisen neljänneksen tasolla ennen kaikkea edellä mainittujen omikron-vaikutusten takia, mutta myös Venäjän ilmatilan sulku vaikutti liikevaihtoomme. Emme esimerkiksi lentäneet noin viikkoon osaan Aasian-kohteista ja sen jälkeen karsimme Aasian kohteita ja vuoroja pidempien lentoreittien vuoksi. Toisaalta vahva rahtikysyntä jatkui tukien liikevaihtoamme sekä mahdollistaen pidempien reittien operoinnin kasvaneista kuluista huolimatta.

Ilmatilan sulkua seuranneet 10–40 % pidemmät lentoreitit Aasiaan kasvattivat polttoaine-, henkilöstö- ja navigointikustannuksia. Lisäksi polttoaineen hinta nousi ennätyskorkealle tasolle Ukrainan sodan alettua. Vertailukelpoinen liiketappiomme oli 133 miljoonaa euroa (-143,2), josta huimat 51 miljoonaa euroa selittyi vertailukaudesta huomattavasti nousseen polttoaineen hinnan kustannusvaikutuksella.

Ukrainan sota on järkyttävä inhimillinen kriisi. Sitä seuranneella Venäjän ilmatilan sululla on valitettavia vaikutuksia myös liiketoimintaamme, koska kotikenttämme Helsinki-Vantaan maantieteellinen sijainti ei enää optimaalisesti palvele vaihtomatkustusta Euroopan ja Pohjois-Aasian välillä. Varaudumme nyt Venäjän ilmatilan sulun pitkittymiseen. Olemme siksi sopeuttaneet verkostostrategiaamme ja painotamme ilmatilan sulun ajan sekä länteen suuntautuvia reittejämme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa että Etelä-Aasian-reittejämme, joihin suljetun ilmatilan vaikutukset ovat selvästi maltillisempia. Käynnistimme myös uuden 60 miljoonan euron pysyviin kustannussäästöihin tähtäävän ohjelman vanhan, jo saavutetun 200 miljoonan euron ohjelman lisäksi. Uusi ohjelma on kustannussäästöjen näkökulmasta ensiaskeleemme vastatessamme ilmatilan sulun vaikutuksiin. Ilmoitimme myös, että vuokraamme kesäkaudeksi lentokoneita miehistöineen toisille lentoyhtiöille, ja näin saamme suljetun ilmatilan vuoksi vapaana olevaa kapasiteettia käyttöön – ja töitä yhteensä 600 finnairilaiselle. Arvioimme, että kesäkaudella lähes 80 % kapasiteetistamme on käytössä vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, kun myös nämä lentokoneiden ulosvuokraukset huomioidaan.

Matkustuksen kysyntä palautuu nyt vauhdilla, mikä näkyy varauksissamme, jotka ovat joiltain osin jopa ylittäneet pandemiaa edeltäneet tasot. Toisaalta matkustusrajoitukset ja suljettu Venäjän ilmatila vaikuttavat Pohjois-Aasian-liikenteeseemme kysyntää heikentävästi. Ohjeistimme, että vuoden toisen neljänneksen vertailukelpoinen liiketappio pienenee ensimmäiseen neljännekseen verrattuna vahvan kysynnän myötä, mutta on samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2021 viimeisellä vuosineljänneksellä (-65 miljoonaa euroa), koska korkea polttoaineen hinta rasittaa tulosta. Kolmannen neljänneksen osalta arvioimme, että kysyntä on lähempänä pandemiaa edeltävää aikaa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Aasiassa.   

Q&A

Alle on kerätty muutamia keskeisimpiä kysymyksiä vastauksineen keskiviikolta.

Kerroitte, että kesän matkustuskysyntä on vahvaa. Miten tämä näkyy varaustilanteessa?

Syksystä 2021 alkanut varauksien kasvutrendi kärsi omikronin takia, mutta palasi syvän kuopan jälkeen varsin nopeasti hiihtolomista alkaen kasvukäyrälle ja jatkaa sillä polulla Ukrainan sodasta huolimatta, koska patoutunut kysyntä alkaa purkautua vauhdilla. Kysyntä on vahvaa Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Aasian osalta ja näillä markkinoilla olemme nähneet jopa pandemiaa edeltävää aikaa vahvempaa kysyntää myös absoluuttisin numeroin mitattuna. Toisaalta kuten ohjeistuksessammekin totesimme, Pohjois-Aasian kysyntää rajoittavat jatkuvat matkustusrajoitukset, joten Venäjän ilmatilan sululla ei ainakaan lyhyellä aikavälillä ole kyseisten maiden osalta niin merkittävää vaikutusta liikevaihtoon.

Kerroitte päivittäneenne verkostostrategiaanne Venäjän ilmatilan sulun takia. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Toimiiko liiketoiminnallenne keskeinen vaihtomatkustus edelleen Helsinki-Vantaan kautta?

Ensimmäisenä toimena päivitetty verkostomme painottaa aiempaa enemmän yhteyksiä länteen ja Etelä-Aasiaan. Avasimme aiemmin tiedottamamme uuden reitin Dallasiin maaliskuun lopussa, ja kesällä aukeavat uudet Mumbain ja Seattlen reitit. Jatkamme edelleen tärkeimpien Pohjois-Aasian-reittiemme operointia, mutta samanaikaisesti lisäämme vuoroja kohteisiin Etelä-Aasiassa, missä Venäjän suljetun ilmatilan vaikutus reittien pituuteen on selvästi pienempi. Kohteita ja vuoroja Japaniin ja Etelä-Koreaan on vastavuoroisesti vähennetty.

Maapallo on todistetusti pyöreä, joten vaihtomatkustus Etelä-Aasiasta (esim. Intiasta) Helsingin kautta Pohjois-Amerikkaan on ajankäytöllisesti tehokasta sekä perusteltua. Tämän takia pyrimme lisäämään tarjontaamme juuri näille markkinoille.

Ilmoititte, että aloitatte uuden 60 miljoonan euron pysyviin säästöihin tähtäävän kustannussäästöohjelman aiemmin saavuttamanne 200 miljoonan euron toteutuneen säästöohjelman lisäksi. Miten saavutatte nämä säästöt?

Kyseessä on ensimmäinen vaihe ilmatilan sulun vaikutuksiin vastaavassa kustannussäästötyössämme. Ohjelma on aiempaa 200 miljoonan euron ohjelmaa kohdennetumpi, sillä säästöjä haetaan uudessa ohjelmassa muun muassa jatkuvan tuottavuuden parantamisen (esim. polttoainetehokkuus) sekä jakelu- ja vuokrasopimusten uudelleenneuvottelun kautta. Säästöt vaikuttavat tavoitteemme mukaan täysimääräisinä vuoden 2024 alusta alkaen.

Tiedotitte, että valtion myöntämä 400 miljoonan euron hybridilaina konvertoidaan pääomalainaksi. Mitä tämä tarkoittaa?

Pääomalaina on hieman hybridilainaa vahvemmin oman pääoman ehtoinen instrumentti, joka vahvistaa yhtiön omaa pääomaa ja näin ollen myös tasetta. Kerroimme, että aloitamme lainan nostot todennäköisesti jo toisella neljänneksellä.

Ilmoititte vuokraavanne lentokoneita toisille lentoyhtiöille. Onko tämä kannattavaa? Miten tuotot niistä kirjataan?

Venäjän ilmatilan sulun takia meillä on laivastossamme ylikapasiteettia ja toisaalta markkinoilla on kysyntää kapasiteetille, koska monet lentoyhtiöt karsivat pandemian takia henkilöstöään. Meidät tunnetaan laadukkaasta ja turvallisesta operoinnista, ja tälle on kysyntää taloudellisesti kannattavaan hintaan. Näin ollen päädyimme vuokraamaan kesäkaudeksi lentokoneitamme miehistöineen sekä British Airwaysille että Lufthansan kanssa samaan konserniin kuuluvalle Eurowings Discoverille. Tuottojen lisäksi järjestelyt tarjoavat työtä jopa 600 finnairilaiselle, josta olemme erittäin iloisia.

Näistä ns. wet leaseistä saatuja tuottoja ei kirjata liikevaihtoon, vaan ne ovat näkyvissä liiketoiminnan muissa tuotoissa. Liitännäiset kustannukset sen sijaan kirjataan toiminnallisiin kuluihin.

Olemme näiden ensitoimenpiteiden ohella aloittaneet laivastosuunnitelmamme tarkastelun ja tarkastelemme rinnakkain sekä lentokoneiden ulosvuokrausta että käyttämättä olevien lentokoneiden myyntimahdollisuuksia.