Finnairin Q2 2022 -tulos sekä kysymyksiä ja vastauksia

Erkka Salonen, Sijoittajasuhdejohtaja 

Julkistimme eilen puolivuosikatsauksemme. Heinäkuisesta julkaisuajankohdasta huolimatta lehdistötilaisuutemme ja analyytikkopuhelumme keräsivät mukavan määrän osallistujia, joten lämpimät kiitoksemme kaikille osallistumisesta. 

Toinen vuosineljännes oli samojen teemojen värittämä kuin edeltäjänsäkin, mutta ne olivat aiempaa korostuneempia. Kysyntä jatkoi vahvistumistaan ja matkustajamäärät kasvuaan erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta toisaalta polttoaineen hinta oli historiallisen korkealla tasolla ja Venäjän ilmatila pysyi suljettuna koko neljänneksen ajan. Vahva kysyntä näkyi 182 miljoonan euron operatiivisessa kassavirrassa, joka oli jopa parempi kuin vuoden 2019 vastaavalla ajanjaksolla, mutta tulos pysyi vahvasti tappiollisena vertailukelpoisen liiketuloksen oltua -84 miljoonaa euroa. Polttoaineen hinnan negatiivinen kustannusvaikutus oli neljänneksen aikana huimat 126 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Nousseen hinnan lisäksi vahvistunut Yhdysvaltain dollari näkyi polttoainelaskussamme. 

Liikevaihtomme kasvoi 550 miljoonaan euroon, koska kaikki tuoteryhmät eli matkustajaliikenne, lisämyynti, rahti ja matkapalvelut kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta ja rahtia lukuun ottamatta kasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Vahvan kysynnän ansiosta Finnair pystyi nostamaan lippujensa hintoja kattaakseen kohonneita kustannuksia, mutta ennätyskalliin polttoaineen myötä kaikkien kustannusten vyöryttäminen lippuhintoihin oli mahdotonta.  

Matkustus erityisesti Pohjois-Aasiaan oli edelleen koronapandemiaan liittyvien rajoitusten takia rajoitettua. Aasian-liikenteemme kapasiteetti oli vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna vain noin 30 % tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna (isoympyräreitti-perustaiset ASK:t eivät huomioi suljetusta Venäjän ilmatilasta aiheutuvia pidempiä lentoreittejä). Vaikka lippuhinnat Aasian osalta kehittyivät positiivisesti rajallisen markkinakapasiteetin ansiosta, pidemmät lentoreitit suljetun Venäjän ilmatilan takia nostavat polttoaine- ja henkilöstökustannuksia. Tällä on merkittävä vaikutus Aasian-reittien kannattavuuteen, vaikka vahva rahtikysyntä jatkaakin niiden tukemista.  

Nostimme neljänneksen aikana 290 miljoonaa euroa Suomen valtion myöntämästä 400 miljoonan euron pääomalainasta, joka lasketaan omaksi pääomaksi. Noston myötä velkaantumisasteemme laski, koska kassamme vahvistui lähes 1,6 miljardiin euroon. Omavaraisuusasteemme kuitenkin pysyi muuttumattomana edelliseen neljännekseen verrattuna, koska kauden tulos rasitti lähes nostetun pääomalainan verran omaa pääomaa. Tulos kärsi edellä mainittujen seikkojen lisäksi vahvistuneen Yhdysvaltain dollarin myötä kasvaneista rahoituskuluista sekä laskennallisten verosaamisten alaskirjauksesta, sillä pandemian aikana kertyneiden tappioiden hyödyntämiseen verotuksessa liittyy lisääntynyttä epävarmuutta. 

COVID-19-pandemia, Ukrainan sota, energian hintojen epävakaus, valuuttakurssit ja inflaatio-odotukset – yhdessä maailmantalouden kehityksen kanssa – tekevät Finnairin toiminta- ja kilpailuympäristön ennustamisesta haastavaa. Arvioimme tämän epävarmuuden jatkuvan ja olemme siksi laatimassa uutta strategiaa kannattavuuden parantamiseksi ja taloudellisen aseman vahvistamiseksi, sillä ohjeistimme, että vuoden 2022 vertailukelpoinen tuloksemme tulee olemaan kolmatta vuotta peräkkäin huomattavan tappiollinen. Tavoitteenamme on julkaista uusi strategiamme tämän vuoden syksyllä.

Q&A

Alle on kerätty muutamia keskeisimpiä kysymyksiä vastauksineen tiistailta. 

Miksi vertailukelpoinen liiketulos jäi analyytikoiden ennusteista?

Matkustuskysyntä oli odotetun vahvaa. Myös rahti jatkoi vahvaa vetoaan, vaikka ensimmäisen neljänneksen rahtiliikevaihdosta jäätiin jälkeen. Historiallisen kallis polttoaine yhdistettynä vahvaan Yhdysvaltain dollariin kuitenkin rokotti tulosta. Tulokseen vaikuttivat negatiivisesti myös noin 10 miljoonan euron suuruiset poikkeukselliset erät, jotka olivat pääasiassa henkilöstöliitännäisiä. 

Millainen vaikutus inflaatiolla on ollut kysyntään ja toisaalta lippuhintoihin?

Patoutunut kysyntä on purkautunut alkukesästä alkaen, joten kysyntä on tällä hetkellä vahvaa useilla markkinoilla. Ihmiset haluavat matkustaa pitkän koronatauon jälkeen ja tästä ollaan valmiita myös maksamaan, mikä näkyy neljänneksen loppua kohden kohonneissa, kustannuspainetta hieman helpottavissa lippuhinnoissa.  

Voi kuitenkin olla, että kysyntä hiipuu ainakin jossain määrin syksyä kohti mennessä, koska korkea inflaatiotaso vaikuttaa myös asiakkaiden kulutustottumuksiin. Kuten todettua, inflaation vaikutus sekä kysyntään että kustannuksiin luo epävarmuutta Finnairin toimintaympäristöön.  

Miksi yhtiön polttoainesuojausaste on niin matalalla tasolla, vaikka hinta on historiallisen kallista?

Suojaukset tulee tehdä hyvissä ajoin ja niistä muodostuu kustannuksia. Toisin sanoen kuluvan kesän suojat olisi tullut hankkia jo alkuvuodesta, jolloin omikron-variantti jylläsi ja kysynnän kehittyminen oli epävarmaa, ylisuojausriski oli olemassa. Moni lentoyhtiö, Finnair mukaan lukien kärsi, kalliiksi tulleesta ylisuojauksesta koronapandemian alussa, koska kapasiteetti ja polttoaineen tarve laskivat äkisti lähes nollaan.  

Toisaalta myös polttoaineen hinnan kehitys on ollut pandemian aikana hyvin volatiilia. Seuraamme luonnollisesti hintakehitystä taukoamatta ja pyrimme optimoimaan kustannukset kulloisessakin tilanteessa. 

Laaditte uutta strategiaa. Mitä muutoksia on luvassa?

Strategian uusiminen lähtee reittiverkostosta, koska se luo perustan lentoyhtiön toiminnalle. Sitä seuraa laivastosuunnitelman päivittäminen. Kun verkoston ja laivaston muodostama pohja on kunnossa, tarkastellaan uusia liikevaihto- ja tuottolähteitä sekä kustannusrakennetta ja tasetta. Jo tässä vaiheessa on selvää, että tarvitsemme erityisesti lisäkustannussäästöjä ja tämä vaatii rakentavaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. 

Keväällä aloitettu, perinpohjainen strategiatyö valmistuu syksyn aikana ja kerromme sen tuloksista välittömästi työn valmistuttua.