Ihmiskunta voi nujertaa ilmastonmuutoksen, ja koronakriisi todistaa sen

Elokuvassaan Inconvenient Truth Al Gore kertoi tarinaa sammakosta, joka istui kattilassa, kun siinä oleva vesi kuumennettiin hiljalleen kiehuvaksi. Toinen sammakko heitettiin suoraan kuumaan kattilaan, josta se heti hyppäsi ulos. Kuuma vesi vei sen lajitoverin.

Vertauskuva on kulunut, mutta juuri nyt siitä voi pyyhkiä pölyt. Olemme vuosia seuranneet kattilan pohjalla ilmastonmuutoksen etenemistä, mutta viime kuukaudet ovat osoittaneet, että osaamme tarvittaessa loikata pois.

Elokuva julkaistiin vuonna 2006, ja vaikka ilmastotoimia alettiin tehdäkin, käyrät jatkoivat nousuaan. Vuonna 2019 ympäristötyön rekeä vetivät edelläkävijäyritykset lasten kirittäessä vierellä. Valtioiden päätöksentekokyky ontui. Kansainvälinen ilmastokokous istuttiin läpi ilman selkeitä päätöksiä ilmastokriisin vastaiseen taisteluun. Vesi lämpeni, mutta istuimme rauhassa odottelemassa, jos joku jotain tekisi.

Sitten meidät heitettiin kiehuvaan veteen, kun maailma yllätettiin nurkan takaa tulevalla pandemialla. Ihmiskunta syöksyi toimeen ja elämä muuttui hetkessä. Vielä ei tiedetä, ovatko kaikki päätökset olleet oikeita. Tiedämme kuitenkin jo pystyvämme toimintaan nopeastikin, kunhan on riittävän hyvä syy.

COVID-19 kuolleisuus on tätä kirjoittaessani lähes 300 000, ja se on tietenkin hyvä syy dramaattiseenkin toimintaan. Ilmastonmuutoksen on arvioitu aiheuttavan noin 150 000 kuolemaa, joka vuosi.

Ilmastokriisi ei ole hävinnyt minnekään

Ilmastonmuutos ei pandemiasta huolimatta ole loppunut, vaan etenee taustalla tasaisesti. Taloudellisen aktiivisuuden vähetessä päästötkin ovat vähenneet väliaikaisesti, mutta ellemme kiinnitä huomiota toimintaamme nyt, palaamme nopeasti samalle kasvukäyrälle takaisin. Paluu ”normaaliin” tarkoittaa helposti myös paluuta tässä mielessä.

Korona kaikessa kamaluudessaan on myös lahja.

Se antaa meille mahdollisuuden miettiä, minkälaisen yhteiskunnan haluamme rakentaa. Jo ennen koronaa monet vaikutusvaltaiset yritysjohtajat pohtivat nykymuotoisen kapitalismin tulevaisuutta ja esittivät yhteisvastuullisempaa lähestymistä yrityksiltä, valtioilta ja yksilöiltä. Jälleenrakennuksessa tämä olisi hiukan entistä helpompaa kutoa mukaan yhteiskunnan rakenteisiin.

Viisaat yritykset näkevät vastuullisuuden kilpailuetuna

Koronakriisi laittaa yritykset tutkimaan strategiaansa ja sen soveltuvuutta uuteen tilanteeseen. Me Finnairissa julkistimme uuden vastuullisuusstrategiamme juuri ennen kuin koronan vaikutukset alkoivat näkyä toiminnassamme. Finnairin vastuullisuusstrategia ei ole muuttunut mihinkään, vaan tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseen pysyvät koronasta huolimatta samana. Joitakin aikatauluja ja investointivolyymeja joudutaan miettimään.

Tavoitteenamme on edelleen puolittaa nettopäästöt vuoden 2025 loppuun mennessä vuoden 2019 tasosta ja olla hiilineutraali viimeistään 2045.

Tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia ja toimialan yleisiin tavoitteisiin nähden vahvasti etukenossa. Nyt kun lentokoneet on pysäköity kentille, nähdään, että sillä on vaikutus maailman co2-päästöihin, mutta se ei ole kuitenkaan kovin suuri. Tästä huolimatta, kaikkien pitää tehdä osansa, ja oma vaikutus voi olla omia päästöjä suurempi, jos pystyy inspiroimaan myös muita samalle tielle.

Finnairissa uskomme edelläkävijyyden vastuullisuudessa luovan meille tulevaisuudessa selvää kilpailuetua.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö vie asioita eteenpäin

Yritysten kannattaa nyt miettiä sidosryhmiään ja vaikutuksiaan laajasti ja pitkällä aikavälillä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan yrityksiä siinä missä yksilöitä, valtioita ja kansalaisjärjestöjäkin. Myös me Finnairissa haluamme tuoda oman kortemme kekoon.

Toivottavasti myös opimme kriisistä jotain, ja kun toimiala taas toipuu, olemme aiempaa fiksumpia ja osaamme hallita päästöjä entistä paremmin. Joissakin maissa kansalaisjärjestöt ovat vaatineet vastuullisuusehtoja lentoyhtiöille annettua tukea vastaan. Tämä on hyvä asia, jos sillä saadaan muutosta aikaan.

Suomessakin valtio on tukenut Finnairia. Finnairin toimenpiteet ja tavoitteet ovat jo entuudestaan enemmänkin kuin linjassa niiden suunnitelmien kanssa, mitä muualla tähän asti on nähty. Olemme jo valmiiksi linjanneet toimintamme hallitusohjelman ja siinä olevien ilmastotavoitteiden mukaan.

Yksi korona-ajan tärkeimmistä opeista onkin ymmärrys siitä, että julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö on tehokas keino viedä asioita eteenpäin. Yrityksissä on sekä osaamista että halua käyttää omia resursseja tavalla, joka hyödyttää myös yhteiskuntaa laajemmin. Valtio voi vaikuttaa siihen, että yritys pystyy toimimaan ennakoitavassa toimintaympäristössä tavalla, joka mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan ja työpaikkojen luonnin. Samalla voidaan tuottaa myös yhteiskunnallista hyötyä.

Yksilön voimaa ei kannata väheksyä

Kun uhka on konkreettinen ja ohjeet sen välttämiseksi selkeät, ihmiset pääsääntöisesti toimivat oikein. Eivätkä pelkästään oikein, vaan enemmänkin. Halu auttaa ja olla osa ratkaisua on vahva.

Kriisin aikana on korostunut myös sosiaalinen vastuu; erityisesti vastuu työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvoinnista. Hyvinvoivat työntekijät jakavat hyvää myös eteenpäin. Finnairilaiset auttavat verkossa lapsia läksyjen kanssa ja matkustamohenkilökuntaa ajaa Finnairin autoilla ruoka-apua tarvitseville. Finnairilaisia on myös siirtynyt lomautuksen ajaksi terveydenhuollon avustaviin tehtäviin.

Jokaisen noiden aiemmin mainitun 300 000 ja 150 000 datapisteen takana on surullinen tarina, kärsiviä omaisia ja hävitty taistelu. Jotta surusta syntyisi jotain rakentavaa, meidän jokaisen on katsottava eteenpäin sillä viisaudella, joka on jo nyt kerätty. Korona yllätti meidät, mutta ilmastokriisi ei ole yllätys. Siihen me voimme varautua.