Ajatuksia sinivalkoiselta taivaalta: Lentomatkustuksen tulevaisuus

Mitä jos lentokone voisi lentää Atlantin yli toisen lentokoneen perässä ja hyödyntää sen ilmavirran säästääkseen polttoainetta? Entäpä jos jätettä käytettäisiin lentokoneiden polttoaineen lähteenä, tai lainattaisiin droneista tuttua ideaa eli valmistettaisiin akuilla toimiva nelipaikkainen kone, jolla voitaisiin kuljettaa matkustajia yhden kaupungin katolta toiselle?

Saattaa kuulostaa kaukaa haetuilta, mutta kaikki tämä on itse asiassa jo todellisuutta. Esimerkiksi edellä lentävän koneen ilmavirran hyödyntämistä on kokeillut ilmailualan edelläkävijä Airbus, joka arvioi menetelmän säästävän polttoainetta viidestä kymmeneen prosenttia.

Jätteen hyödyntäminen on puolestaan yksi monista vaihtoehdoista valmistaa kestävää lentopolttoainetta (SAF, Sustainable Aviation Fuel), jota sekoitetaan jo kasvavassa määrin tavanomaisiin lentopolttoaineisiin.  

Entäpä dronen kaltainen pienlentokone, niin sanottu city hopper? Brasilialainen yritys Eve – joka omistaa 80 prosenttia ilmailunvalmistaja Embraerista – toivoo saavansa sähköllä toimivan eVTOL-lentokoneen taivaalle jo kolmen vuoden sisällä.  

Lisäksi ilmailuala ilmoitti lokakuussa 2021 saavuttavansa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä (Finnairin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä), mikä saattoi kuulostaa villiltä unelmalta.  

Totuus on, että ala on jo ottanut vauhdikkaan lähdön pitkälle matkalle.

Koko alan jättimäinen tehtävä

Hiilidioksidipäästöjen nettonollatavoite vuoteen 2050 mennessä on tietysti jättimäinen tehtävä ja tiukka tavoite. Vety on yksi lupaavimmista uusista lentopolttoainevaihtoehdoista, mutta ensin on ratkaistava, kuinka vetyä voidaan turvallisesti varastoida, käyttää ja hyödyntää lentomatkustamisessa -253 asteessa.  

Kun tarkastelee kaikkien niiden esteiden määrää, jotka erottavat alan nykytilan – eli sen, että ilmailu aiheuttaa 2,5 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä – siitä, mihin ala on sitoutunut tulevaisuudessa, haaste vaikuttaa lähes ylivoimaiselta.  

Ylivoimainen ei kuitenkaan tarkoita mahdotonta.  

”Kestävä kehitys on meille yrityksenä erittäin tärkeä arvo”, sanoo Airbusin Camille Sagues, joka vastaa yrityksen kestävän kehityksen markkinoinnista. ”Airbusin tavoitteena on olla vastuullisen ilmailuteollisuuden edelläkävijä turvallisen ja yhtenäisen maailman puolesta, ja tämä ohjaa kaikkia toimiamme.” 

Saguesin mukaan ilmailualan toimijat tapaavat olla samaa mieltä niistä ’pilareista’, eli toimintatavoista, joita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tarvitaan. 

Hän sanoo, että kestävän ilmailun tavoitteet saavutetaan päivittämällä laivastot uusimman sukupolven lentokoneisiin, mikä mahdollistaa polttoaineen tehokkaamman käytön ja pienemmät hiilidioksidipäästöt; ottamalla käyttöön uusia, mullistavia teknologioita sekä parantamalla lentoyhtiöiden ja lentokoneiden toimintoja sekä infrastruktuuria. Lisäksi tarvitaan uusia energialähteitä, kuten vety ja SAF, sekä myös hiilidioksidin talteenottoa tai kompensointia.  

Airbus käyttää tutkimus- ja kehitystyöhön vuodessa keskimäärin kaksi miljardia euroa, josta suurin osa ohjataan lentokoneiden tehokkuuden parantamiseen. Yhtiö kokeilee ja arvioi erilaisia konsepteja ja kehittää tarvittavia teknologioita, joista yksi merkittävimmistä on Airbusin niin sanottu Blended-Wing Body -konsepti. Se on vallankumouksellinen vedyllä toimiva, V-mallinen lentokone, jossa on aerodynaaminen muotoilu.  

Merkittäviä ovat myös yhtiön uudet, vetyä energialähteenä hyödyntävät potkuriturbiini- ja ohivirtausmoottorikonekonseptit, joita arvioidaan parhaillaan. Airbus suunnittelee saavansa ainakin yhden näistä, niin sanotuista ZEROe-malleista, käyttöön vuoteen 2035 mennessä.  

”Olemme täysin sitoutuneita kestävän kehityksen haasteeseen”, sanoo Sagues, ”mutta se ei ole vain meidän vastuullamme. Emme voi tehdä mitään yksin. Koko ekosysteemin on ryhdyttävä toimeen.”  

Koko joukko ratkaistavia ongelmia 

Ekosysteemissä on kuitenkin useita liikkuvia osia.  

Esimerkiksi lentokenttien pitää pystyä tarjoamaan lentokoneille vetyä polttoaineeksi, mutta se ei ole logistisesti helppo tehtävä. 

Monet ilmailualalla pitävät juuri vetyä houkuttelevana pitkän aikavälin polttoaineratkaisuna – etenkin ”vihreää vetyä”, joka tuotetaan sähköllä uusiutuvista energialähteistä. Sekä vihreän vedyn käyttö että sen tuottaminen johtaisivat hiilidioksidin osalta nollapäästöihin.  

Lentokenttäverkoston kehittämiseen ja ylläpitämiseen keskittyneen Finavian tekniikasta, vastuullisuudesta ja turvallisuudesta vastaavan johtajan, Henri Hanssonin, mukaan kaikki lentokenttien kohtaamat haasteet ovat ratkaistavissa – ainakin Suomessa. 

”Voimme hoitaa kestävän kehityksen mukaisten lentopolttoaineiden vaatimat infrastruktuurit kuntoon”, hän sanoo, ”sähkön tarjoaminen sähköisen ilmailun käyttöön ei ole meille ongelma. Vedyn osalta on vielä liian aikaista sanoa, että voisimmeko tuottaa sitä lentokentällä. Mutta en näe viivästystä aiheuttavia tekijöitä vedyn varastoinnille polttokennoja varten, jos ja kun lentoyhtiöt alkavat käyttää niitä. Meidän täytyy toki ensin varmistaa niiden turvallisuus.”  

Hansson muistuttaa, että monet Euroopan lentokentistä ovat jo maailman edistyksellisimpien joukossa, kun puhutaan kestävän lentoliikenteen edistämisestä. Esimerkiksi Finavia on jo hiilineutraali yritys, joka pyrkii saavuttamaan nettonollapäästöt vuoteen 2025 mennessä.  

Hansson on Saguesin kanssa samaa mieltä siitä, että ilmailualan on työskenneltävä yhdessä kestävyyden puolesta. Hänen mukaansa tarvitaan maailmanlaajuisia standardeja, jotka kattavat arkipäiväiset, mutta erittäin tärkeät asiat, kuten sähköisten latauspisteiden tekniset määrittelyt.  

Tästä syystä Finavia on jo mukana sääntelyprosesseissa, jotka sanelevat, mitä taivaalla tulevaisuudessa tapahtuu. 

Vihreä siirtymä on suuri taloudellinen mahdollisuus  

Embraerin markkinoinnista vastaava johtaja, Rodrigo Silva e Souza, näkee, että yhtiön seuraavan sukupolven lentokoneet lentävät sähkö-, hybridi- ja vetyenergialla.  

Hän uskoo, että Embraerin kaltaisella kokeneella, mutta ketterällä toimijalla on mahdollisuus mennä ohi suuremmista lentokonevalmistajista, joilla ei kenties ole samaa joustavuutta tai asiantuntemusta, jota pienten lentokoneiden kaupallistaminen vaatii. Ja juuri pienemmissä koneissa uutta teknologiaa yleensä otetaan ensimmäisenä käyttöön. Startup-yritykset taas saattavat kokea monimutkaiset sertifiointi- ja sääntelyprosessit ylivoimaisina.  

Embraer ottaa vihreän ilmailun haasteen vastaan tosissaan – ei vähiten siksi, että se on tärkeä liiketoimintamahdollisuus. ”Otamme kestävän kehityksen äärimmäisen vakavasti”, sanoo Silva e Souza. ”Vaikka olemmekin sitoutuneet nettonollaan, tarkastelemme kestävyyttä myös taloudellisesta näkökulmasta.”  

Hän huomauttaa, että koko ala hyötyy vastuulliseen ilmailuun siirtymisestä. Uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöönotto, synteettisten e-polttoaineiden tuleminen (tosin todennäköisesti merkittävässä määrin vasta 2030-luvulla), innovatiivisten uusien lentokoneiden kehittäminen ja muutokset lentokenttäinfrastruktuurissa – kaikki tämä vie aikaa, mutta johtaa lopulta lukemattomien uusien työpaikkojen syntymiseen.  

Entä haittapuolet? Turbulenssia on luvassa joka tapauksessa. Kaikki kehitystoimet aiheuttavat todennäköisesti sen, että halvat lentoliput jäävät tauolle joksikin aikaa.  

”Vihreä siirtymä ei ole halpaa”, Silva e Souza sanoo. ”Se vaatii suuria investointeja; miljardeja lentokonevalmistajilta ja biljoonia lentokentiltä. Mutta meidän on käytävä tämä läpi. Ei ole muuta vaihtoehtoa.”