Lentämisen vastuullisuussanaston ABC – tunnetko jo nämä termit?

Book and claim -periaate

Uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF) ostetaan ja käytetään yleensä book and claim -periaatteella, mikä tarkoittaa, että SAF:a ei kuljeteta fyysisesti ja tankata tiettyyn lentokoneeseen tai lennolle. Sen sijaan hankittu SAF tankataan lentokentän yhteiseen polttoainejärjestelmään. Vastaavaa järjestelmää käytetään vihreän sähkön markkinoilla. 

CDA-laskeutuminen

Polttoainetehokkain tapa laskeutua on jatkuvan liu’un laskeutuminen (Continuous Descent Approach, CDA). Jatkuvan liu’un laskeutumisessa korkeuden vähennys matkalentokorkeudesta kiitotielle on mahdollisimman tasaista liukua, moottoreiden ollessa lähes tai täysin tyhjäkäynnillä, ilman vaakalentovaiheita. Vaakalentovaiheet vaativat enemmän moottoreiden tehonkäyttöä ja lisäävät näin ollen polttoaineenkulutusta sekä melua.  

CORSIA

Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation (CORSIA) on kansainvälisen lentoliikenteen globaali hiilidioksidipäästöjen kompensointi- ja vähennysjärjestelmä, jossa lentoyhtiöt kompensoivat CO2-päästöjen kasvun vuoden 2020 tasosta.

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjäljellä kuvataan kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheutuvat tietystä toiminnasta, kuten lentämisestä. Lennon hiilidioksidipäästöihin vaikuttavat lentokonetyyppi, käytetty polttoaine, lentomatkan pituus sekä lentokoneen kuljettama matkustaja- ja rahtimäärä. 

Multimodaalisuus, matkaketjut

Multimodaalisuus eli usean eri matkustusmuodon yhdistäminen, on yhä yleisempi tapa vähentää matkustamisen tuottamia päästöjä.  Tyypillisesti esimerkiksi maan sisäisiä lentoja voidaan korvata nopealla bussi- tai junayhteydellä. Finnair otti viime keväänä käyttöön uudenlaisen bussiyhteyden Turkuun ja Tampereelle, joka kulkee sujuvasti Helsinki-Vantaan jatkolennoille ja takaisin. 

Non-CO2 päästöt

Hiilidioksidin lisäksi lentokoneiden moottoreista syntyy muitakin päästöjä, typen oksideja (NOx), rikkidioksidia (SO2), vesihöyryä (H2O) ja hiukkasia (nokea). Korkealla lentäessä nämä päästöt vaikuttavat ilmakehän fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin sekä mahdollisiin jättövanojen muodostumisiin. Seurauksena on pelkkään hiilidioksidipäästöön verrattuna korkeampi lämmitysvaikutus.  

Sitä, kuinka moninkertainen tuo vaikutus pelkkään hiilidioksidipäästöön verrattuna on, löytyy erilaisia tutkimustuloksia eikä kertoimen suuruudesta ole tehty yhteisiä, esimerkiksi EU-tasoisia, päätöksiä.  

Jättövanojen muodostumiseen vaikuttavat nokipäästöt ja lennonaikaset ympäristöolosuhteet, kuten ilmankosteus ja lämpötila. Näihin voidaan vaikuttaa tarkalla sääennustuksella ja lentoprofiilin suunnittelulla, jolloin vältetään lentämistä jättövanojen muodostumiselle optimaalisessa ympäristössä. Toisaalta tämä voi lisätä polttoaineen kulutusta ja siten muita päästöjä. Myös uusiutuvan polttoaineen käytöstä syntyy vähemmän nokea ja rikkidioksidipäästöjä, mikä vähentää siis myös näitä lämmitysvaikutuksia. 

Polttoainetehokas lentäminen

Polttoainetehokkuudesta huolehditaan esimerkiksi suunnittelemalla lentoreitti mahdollisimman polttoainetehokkaaksi, optimoimalla koneen kuormaus ja paino sekä minimoimalla koneen jonotus ja ylimääräiset pysähdykset rullauksen aikana sekä käyttämällä ilmatilaa mahdollisimman tehokkaasti. Lentäjät voivat vaikuttaa polttoaineen kulutukseen ja CO2-päästöihin rullaamalla lentoon lähtiessä yhdellä moottorilla, optimoimalla lentoprofiilia ja tekemällä jatkuvan liu’un laskeutumisia. Täsmällinen liikkeellelähtö on tärkeää, sillä jokaisen maassa menetetyn minuutin kiriminen lennon aikana kuluttaa keskimäärin 100 kg polttoainetta. Tähän voivat vaikuttaa myös matkustajat saapumalla lennolle ajoissa. 

Päästöjen kompensointi, päästöhyvitys

Hiilidioksidipäästöjen kompensointi tarkoittaa syntyneiden CO2-päästöjen kompensoimista estämällä saman määrän hiilidioksidipäästöjä syntymästä muualla tai mahdollistamalla saman määrän hiilidioksidin poistamisen suoraan ilmakehästä. Finnairin päästöhyvityspalvelun avulla asiakkaamme voivat laskea lentonsa päästöt ja osallistua lentojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen yhdistämällä saumattomasti uusiutuvaa lentopolttoainetta ja päästövähennysprojekteja.

Science Based Targets -aloite, SBTi

Science Based Targets -aloite (SBTi) on maailmanlaajuinen yhteistyöhanke, jonka avulla yritykset voivat asettaa CO2-päästöjen vähennystavoitteensa YK:n Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. Finnair asettaa tieteeseen perustuvan tavoitteen vuoden sisällä. 

Uusiutuva lentopolttoaine, SAF, biopolttoaine

Sustainable aviation fuel eli SAF on uusiutuvaa polttoainetta, joka on valmistettu esimerkiksi ruokajätteestä. Uusiutuva lentopolttoaine voi vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa yli 90 % prosenttia fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna. Uusiutuvan polttoaineen laajamittaista käyttöä rajoittaa kuitenkin vielä sen korkea hinta ja heikko saatavuus. SAF on keskimäärin 2–5 kertaa fossiilista polttoainetta kalliimpaa. Tavoitteenamme on lisätä uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä tulevaisuudessa – toimme esimerkiksi asiakkaillemme mahdollisuuden hyvittää lentojensa päästöjä ostamalla uusiutuvaa lentopolttoainetta ja olemme jo tehneet osana oneworld-allianssia ostosopimukset kahdelta eri toimijalta Kaliforniasta tämän vuosikymmenen lopulle. Suomessa kumppanimme uusiutuvissa lentopolttoaineissa on Neste.