Kuinka reittien ja laivaston optimointi vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä
Polttoaineen kulutukseen vaikutetaan Finnairilla optimoimalla laivaston käyttöä. Kustannuksia ja päästöjä voidaan nyt pienentää useilla omiin tarpeisiin kehitetyillä työkaluilla.
Finnair on eturintamassa luomassa ratkaisuja, joilla lentoihin liittyvää dataa voidaan hyödyntää entistä paremmin laivaston käytön optimointiin. Reittien ja kaluston käytön suunnittelussa polttoaineen kulutuksen huomioiminen on osa perustoimintaa. Nyt tavoitteena on kuitenkin löytää yhä tehokkaampia tapoja vähentää käytetyn polttoaineen määrää sekä tuotettuja päästöjä.
Finnairilla on kehitetty oma Delay Cost -malli, jonka avulla päästään näkemään lentojen myöhästymisestä aiheutuvat rahalliset kustannukset.
- Sen ympärille olemme pystyneet rakentamaan erilaisia optimointiin sopivia työkaluja, kertoo Pertti Määttänen, Finnairin Head of Operations Control Center Development and Flight Planning.
Yksi jatkuvassa käytössä oleva työkalu on Tail Swapper, joka mahdollistaa konetyypin vaihtamisen, jos matkustajamäärässä huomataan muutoksia. Se auttaa välttämään lentämistä liian suurilla koneilla ja säästämään sen mukaisesti myös polttoaineen kulutuksessa.
- Varsinkin korona-aikana päivittäistä hienosäätöä on tehty paljon ja työkalun avulla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia. Jatkamme tätä työtä, mutta koneita vaihdetaan jatkossa varmasti yhä enemmän myös suurempiin, tarpeen mukaan, Määttänen esittelee.
Toinen konevalintoja ohjaava työkalu on erityisesti tekniikan käytössä. Sen avulla optimoidaan laajarunkoliikennettä, jossa konetyyppien välillä on suuria eroja polttoaineen kulutuksessa. Työkalu ohjaa löytämään parhaat koneen ja reitin väliset yhdistelmät niin, että pidemmät yhteydet lennetään koneilla, joilla kulutus on pienintä.
Ohjaamolle parempi näkyvyys kustannuksiin
Uusin työkaluista on otettu käyttöön aivan hiljattain. Sen tarkoituksena on mahdollistaa kaukoliikenteen optimointi niin, että löydetään paras tasapaino lentonopeuden ja polttoainekulutuksen välille. Uusi optimointisovellus välittää nopeuteen ja kulutukseen liittyvää tietoa ohjaamoon lennon aikana helpottaen päätöksentekoa. Näin esimerkiksi polttoainetta ei kuluteta turhaan muutaman minuutin ajansäästön takia, jos tälle ei ole erittäin hyvää perustetta.
- Ohjaamoon saadaan jatkossa tieto polttoainekulutuksen lisäksi lennon myöhästymiskustannuksista. Optimointisovellus auttaa pohtimaan, mikä on lennon järkevin tuloaika, jotta sekä myöhästymis- että polttoainekustannukset minimoidaan, kertoo Tom Hakala, Fleet Technical Pilot.
Hakalan mielestä sovelluksen käyttöönotto on hieno askel eteenpäin ja tuo mukanaan mahdollisuuksia hyödyntää saatavilla olevaa tietoa täysimittaisesti.
- Lentäjillä ei ole ollut toistaiseksi tarkkaa tietoa lennon myöhästymiskustannuksista ja optimointia on tehty seuraamalla aikatauluja. Yksittäiset lentäjät ovatkin joutuneet tekemään päätöksiä itsenäisesti, ilman täyttä näkyvyyttä kustannuksiin, hän kuvailee.
Ympäristösäästöt seuraavat polttoaineen käytön optimointia
Optimoinnin kautta saadaan samanaikaisesti luotua merkittäviä säästöjä myös ilmastopäästöihin. Finnairin laskelmien mukaan vuonna 2021 työ tuottaa jo 3200 tonnin CO2-säästöt ja 2022 odotetaan jo 10 000 tonnin CO2-säästöjä. Tämä vastaa lähes tuhannen keskivertosuomalaisen tuottamia vuosittaisia kokonaispäästöjä.
- Päästötavoitteemme ovat kunnianhimoisia, pyrimme hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä ja 50 prosentin päästövähennykseen 2025 mennessä vuoden 2019 tasoon verrattuna. Seuraamme polttoaineindeksimittarimme kautta tilannetta tarkasti esimerkiksi konetyypeittäin ja reiteittäin, ja näemme myös, miten eri muutokset vaikuttavat tuloksiin, Määttänen kertoo.
Sekä Hakala että Määttänen näkevät, että Finnair on kehityksen etujoukoissa luomassa ratkaisuja sekä nyt että tulevaisuutta varten.
- Uskon, että olemme ensimmäisten joukossa hyödyntämässä dataa siten, että yhdessä lentäjien kanssa voimme optimoida myöhästymisistä aiheutuvia kuluja. Tavoitteena on laajentaa jatkossa kaukoliikenteestä myös kapearunkoliikenteeseen, Määttänen mainitsee.
Jatkokehitystä monien sovellusten osalta tehdään jatkuvasti. Esimerkiksi tekniikan hyödyntämä sovellus on tarkoitus saada käyttöön myös kapearunkolaivaston osalta ja työkalun käyttöä laajentaa lähemmäs lennon lähtöpäivää. Tällöin operatiivisessa johtokeskuksessa voidaan tehdä vielä hienosäätöä ja varmistaa mahdollisimman optimaalinen toiminta.
- Lisäksi olemme muun muassa rakentamassa koneoppimiseen pohjautuvaa mallia, jolla voisimme ennustaa myöhästymisiä. Tavoitteena on yhdistää tämä Delay Cost -malliin. Jos näemme entistä aikaisemmin mahdolliset ongelmat, voimme olla yhä tehokkaampia ja varmasti tuottaa myös asiakkaillemme parempia ratkaisuja, Määttänen summaa.