Venäjän ilmatilan kiertäminen: oikopolulta kiertotielle
Venäjä sulki ilmatilansa 28.2.2022 vastatoimena EU:n ilmatilan sulkemiselle. Tämä tuo mukanaan monia muutoksia Finnairin Aasian-lennoille, koska useimmat Finnairin lennot Euroopan ja Aasian välillä ovat kulkeneet lyhintä, nopeinta ja ympäristön kannalta kestävintä reittiä Venäjän yli.
Uudessa tilanteessa tiimimme ovat tehneet kaikkensa suunnitellakseen Aasian-lentomme uudelleen. ”Jatkamme lentojamme Aasian kohteisiin vaihtoehtoista reittiä Venäjän ilmatilan kiertäen, mikä pidentää matka-aikaa”, kertoo Perttu Jolma, joka tiimeineen vastaa Finnairin liikennesuunnittelusta. ”Japanin-, Kiinan- ja Korean-lentojen suunnitteleminen vaihtoehtoiselle reitille on haastava tehtävä, koska kiertoreitti Venäjän ympäri tekee lennoista merkittävästi pidempiä.”
Finnair lentää Aasiassa Tokioon, Shanghaihin, Guangzhouhun, Hong Kongiin, Souliin, Bangkokiin, Phuketiin, Singaporeen sekä Delhiin ja Mumbaihin. Näet tarjolla olevat lennot, aikataulut ja matka-ajat varauskoneestamme nettisivuillamme tai Finnairin mobiilisovelluksen kautta.
Tuulet vaikuttavat lentoaikaan
Tuulet ovat ratkaisevassa roolissa, kun suunnitellaan kiertoreittiä Venäjän ympäri.
”Tuulista riippuen lennämme Japaniin joko eteläistä tai pohjoista reittiä Venäjän ilmatilan kiertäen”, Perttu selvittää.”
Eteläinen reitti Japaniin kulkee karkeasti Helsingistä Baltian yli Puolaan, Slovakiaan, Unkariin, Romaniaan, Bulgariaan, Turkkiin, Georgiaan, Azerbaidzaniin, Turkmenistaniin, Uzbekistaniin, Kazakstaniin ja siitä Kiinan ja Korean kautta Japaniin. Pohjoinen reitti etenee Suomesta Norjan ja Huippuvuorten kautta pohjoisnavalle kohti Alaskaa ja siitä meren yli Japaniin. Finnair oli vuonna 1983 ensimmäinen lentoyhtiö, joka lensi non-stop-lentoja Euroopasta Japaniin pohjoisnavan yli. Finnairilla on siis kokemusta pohjoisnavan kautta liikennöimisestä.
Samaa eteläistä reittiä lennämme myös Kiinaan ja Koreaan. Paluulento Soulista Helsinkiin voi toisinaan käyttää myös pohjoista reittiä.
Shanghain-reitillä paluulento Helsinkiin on jopa kaksi tuntia pidempi kuin lento toiseen suuntaan tuulista johtuen.
Eteläistä reittiä käytämme myös lennoillamme Thaimaahaan, Singaporeen ja Intiaan. Reitti menee Helsingistä Baltian yli Puolaan, Slovakiaan, Unkariin, Romaniaan, Bulgariaan, Turkkiin, Georgiaan, Azerbaidzhaniin ja sitten Iranin koillisosan kautta Pakistaniin ja edelleen Intiaan ja siitä eteenpäin.
Tarkka reitti kullekin lennolle määritetään lähempänä lennon lähtöä muun muassa lentopäivän säätilan mukaan.
Paljon laskemista
Kiertoreitin suunnitteleminen Venäjän ilmatilan kiertämiseksi edellyttää paljon laskentaa. Pidempi reitti lisää polttoaineen kulutusta ja vaatii muutoksia lentohenkilökunnan määrään ja työaikaan, ja tämä kaikki vaikuttaa kustannuksiin.
”Pidempi lentoaika vaikuttaa lennon kannattavuuteen merkittävästi, sillä se nostaa polttoaine-, henkilökunta- ja navigointikustannuksia”, Perttu kertoo. ”Vaikutus on niin suuri, että emme valitettavasti voi tarjota matkustajalentoja kaikkiin Aasian kohteisiimme tällä hetkellä.”
Monilla Finnairin asiakkailla on Aasian-lennoilta jatkolentoja Eurooppaan. Meidän täytyy siis suunnitella kaukolentojen uudet aikataulut niin, että niiltä on yhteydet muualle verkostoomme.
”Lisäksi meidän tulee hakea luvat voidaksemme lentää uutta reittiä, ja jotkin alueet edellyttävät erityistä valmistautumista, esimerkiksi pohjoisnavalla tai kun maanpinnan korkeuserot ovat suuria”, Perttu kertoo. ”Suunnittelemme kaiken tämän yhdessä lentotoiminnasta vastaavan tiimin kanssa, koska turvallisuus on meille aina tärkein prioriteetti.”