Lentäjä Valtteri Murto, matkustamohenkilökunnan jäsen Heini Kangasluoma-Pakanen ja porttivirkailija Micaela Sainio ovat kaikki kohdanneet uransa aikana satoja pieniä matkustajia niin lentokoneessa kuin lentokentälläkin. Kaikilla heistä on myös omia lapsia, joten muistoja on kertynyt kaikista näkökulmista vuosien varrella. Nyt he jakavat sydäntälämmittäviä tarinoitaan sekä vinkkejä nuorimmille matkustajillemme.

Kun matkan jokainen hetki on ihme

Me aikuiset stressaamme joskus liikaa logistiikasta ja aikatauluista, mutta lapsilla on hämmästyttävä kyky suhtautua matkustamiseen aidon ihmetyksen ja innostuksen tunteella – todella toteuttaen sanontaa ”tärkeintä ei ole päämäärä, vaan matka”. Heidän luonnostaan uteliaan mielensä ansiosta he löytävät iloa yksinkertaisimmistakin asioista: lentoonlähdön jännityksestä, lennon aikana tarjottavan aterian erilaisuudesta tai ikkunasta ulos katselemisen ihmeellisyydestä.

”Lasten kanssa paljon matkustaneena en voi kuin ihailla sitä, kuinka uteliaan positiivisesti lapset suhtautuvat matkustamiseen. Matkustaminen on usein vanhemmille stressaavaa, kun taas lapset jaksavat innostua pienimmistäkin yksityiskohdista”, Valtteri sanoo.

”Välillä sitä miettii, että voisimmepa nähdä asiat lapsen näkökulmasta – voi sitä ilon ja huolettomuuden määrää! Lentomatkoilla se, mikä meistä aikuisista matkustajista voi tuntua arkiselta, voi lapsen näkökulmasta katsottuna olla mahdollisuus jännittävään seikkailuun”, Heini jatkaa.

Olipa kyse sitten lentokentällä suunnistamisesta, lentokoneeseen nousemisesta tai uuteen matkakohteeseen saapumisesta, lasten innostus ja uteliaisuus loistavat kirkkaana.

”Lapset ovat häkellyttävän aitoja ja tarkkoja – heidän kanssaan tulee kiinnitettyä huomiota asioihin, joita ei välttämättä itse edes huomaisi. Lapset ihmettelevät lentokoneen ulkopintaa, sisällä olevia penkkirivejä, omaa istumapaikkaansa ja edessä olevaa viihdejärjestelmää. Kaikki on ihmeellistä, ja jännitys on hyvin käsinkosketeltavaa”, Micaela kuvailee.

Kaikki ilo irti lentomatkasta

Vaikka lapset ovatkin luonnostaan luovuuden ja vilkkaan mielikuvituksen mestareita, henkilöstömme jäsenillä on joitakin vinkkejä, joiden avulla matkoista voi tehdä entistäkin taianomaisempia.

Valtterin mielestä lapsille kannattaa aina antaa ikkunapaikka, mikäli se on mahdollista, jotta he saisivat täyden kuvan lentämisen ihmeistä. Hän kannustaa myös tervehtimään lentävää henkilökuntaa.

”Jos ohjaamon ovi sattuu olemaan auki koneeseen noustessa tai sieltä poistuttaessa, lapset voivat aina kurkistaa sisään ja vilkuttaa meille ovelta. Mikään ei ole inspiroivampaa kuin nähdä hymyileviä lapsia saapumassa tai lähdössä seuraavalle suurelle seikkailullensa”, hän hymyilee.

Heini kannustaa kiinnittämään huomiota siihen, mitä ympärillä tapahtuu – lentokone on ainutlaatuinen ympäristö, jossa tapahtuu kaikenlaista, mitä muualla ei. Ennen lentoa voi tarkkailla, mitä kaikkea lentokoneen ulkopuolella tapahtuu, kun taas lennon aikana kannattaa tarkkailla pilviä ja niistä muodostuvia erilaisia kuvioita ja hahmoja.

Lentokoneympäristön erityiset äänet ja uniikki ympäristö voivat toki myös jännittää. Heini muistuttaakin, että matkustamohenkilökunnalta voi aina kysyä lisätietoja, mikäli jokin lennon eri vaiheissa askarruttaa.

”Vaikka lapsilla on usein huolettomampi asenne, heitä voi myös jännittää aikuisia enemmän. Kun lento ja aika sen sallivat, pieni juttutuokio lapsen ja hänen lempilelunsa kanssa tai hetki koneen takaosassa tutustumassa erityiseen keittiöömme voi tehdä ihmeitä ja jättää lämpimän muiston lennosta”, hän kertoo.

Micaela kannustaa lapsia (ja miksei aikuisiakin) ottamaan kaiken irti pitkistä lennoista kiinnittämällä erityistä huomiota valaistukseen. Hän muistaa omien lastensa tarkkailleen lentokonetta pitkillä lennoilla kuin satumaailmaa, kun valot himmenevät ja revontuli-teema tulee esiin. ”Voi, kuinka pienet yksityiskohdat ovatkaan herättäneet pitkiä ja kiehtovia keskusteluja! Kun sitä katsoo sillä tavalla, lentokone on kuin ihmemaa!”

Mieleenpainuvia hetkiä nuorimpien matkustajiemme kanssa

Valtterilla, Heinillä ja Micaelalla on kaikilla muistissa lukemattomia unohtumattomia kohtaamisia lasten kanssa. He ovat myös kohdanneet Finnairin lennoilla pieniä tulevaisuuden matkustamohenkilökunnan jäseniä, lentäjiä ja mekaanikkoja.

Valtteri muistaa erään lennon Chicagosta Helsinkiin. Lentokoneesta oli poistumassa noin viisivuotias pikkupoika, joka oli pukeutunut lentäjän univormua muistuttavaan verkkapukuun. Pojalla oli myös lelulentokone molemmissa käsissään, joten Valtteri päätti hieman jututtaa poikaa ja tämän äitiä. Äiti kertoi, että poika viettää kaiken aikansa leikkimällä lentokoneilla ja että hänen unelmansa on olla jonakin päivänä itsekin lentäjä.

”Olin juuri saanut uuden virkapuvun, joten vanhan puvun siivet sattuivat olemaan vielä lentolaukussani. Annoin ne pienelle tulevalle lentäjälle ja toivotin hänelle onnea unelmiensa saavuttamiseen. En koskaan unohda hänen ilmettään”, hän muistelee.

Heini on kohdannut myös useita ilmailun innoittamia lapsia. ”Matkustamohenkilökunnalla on hyvä ilmapiiri töissä ja tiimityö on sujuvaa, joten ei ihme, että innostus ammattiin tarttuu helposti. Olen itse onnellinen ja ylpeä ammatistani, joten sen tuomaa iloa on ilo jakaa ympärille. On aina sydäntä lämmittävää kuulla, kun lapsi kertoo lentonsa päätteeksi haluavan itsekin tulla töihin lentokoneeseen”, Heini pohtii.

Mieleen on jäänyt myös kaikki Lappiin suuntautuvat lennot joulun alla, kun kyydissä on paljon lapsia matkalla tapaamaan vihdoin ihan oikeaa joulupukkia, sekä matkustajia, jotka eivät ole ikinä ennen nähneet lunta. Laskeutuessa lumimaisemaa ihailevien matkustajien huokailut ja hihkumiset tuovat iloa myös omaan työpäivään.

”Kerran Ivalon lennolla sain mitä vilkkaimman lapsikatraan rauhoittumaan vihjaamalla, että lentotontut saattavat kurkistaa ikkunoista sisään katsoakseen, onko koneessa kilttejä matkustajia. Oli herttaista seurata vanhempien kanssa, miten tarkasti pilviä tarkkailtiin ikkunasta tonttujen näkemisen toivossa”, hän muistelee.

Lennot voivat myös olla itsessään niin erityisiä ja unenomaisia kokemuksia, että ne näkyvät jopa lasten unissa. ”Seitsemänvuotias tyttäreni näkee usein unia matkoista, joilla olemme olleet. Kerran lähdimme hänen kanssaan yhdessä tyttöjen matkalle Kreikkaan, ja tuo matka jäi todella mieleen: hän on nähnyt matkan jälkeen paljon unia toisesta tyttöjen matkasta – ehkä pääsemme pian tekemään toisenkin!” Micaela hymyilee.

Lue lisää lasten kanssa matkustamisesta valmistautuaksesi seuraavaan matkaasi.