Eri reitti, sama määränpää – näin identtisistä kaksosista tuli Finnairin lentäjiä

Jesse ja Juuso Sillanmäki varttuivat Nokialla, pienen matkan päässä Pirkkalan sotilastukikohdasta. Saunailtojen jälkeen kuistilla vilvoitellessaan identtiset kaksoset ihastelivat taivaalla vilkkuvia lentokoneiden valoja. ”Muistan ne hetket. Ajatus siitä, että voisin itsekin lentää lentokoneita tuli kuitenkin vasta paljon myöhemmin”, Jesse kertoo.

Ylioppilaiksi kirjoitettuaan molemmat veljekset suorittivat varusmiespalvelunsa Kouvolassa Utin jääkärirykmentin laskuvarjojoukoissa. ”Käytännössä se oli helikoptereista hyppäämistä, köysillä alas laskeutumista ja sen sellaista. Siitä asiat sitten lähtivät rullaamaan”, Juuso sanoo. Veljekset ovat samaa mieltä siitä, että varusmiespalvelus oli tärkeä askel matkalla kohti lentäjän uraa. Sen jälkeen heidän tiensä erosivat – tosin ei pitkäksi aikaa.

Kaksi eri polkua johti Finnairille  

Armeijan jälkeen Jesse haki Suomen Ilmailuopiston lentäjäkoulutukseen ja Juuso reissasi ystävänsä kanssa Australiaan surffaamaan. Palattuaan Juuso opiskeli insinööriksi ja aloitti työt Helsinki-Vantaan vieressä sijaitsevalla varastolla. Hän vietti paljon aikaa rakennuksen katolla katsellen, kuinka Jesse-veli laskeutui lentokoneella alla siintävälle kiitoradalle.

”Siellä ylhäällä päätin, että haluan itsekin lentäjäksi”, Juuso kertoo. Hän haki samaan lentäjäkouluun kuin Jesse ja valmistui kolme vuotta veljensä jälkeen. Koska Finnair ei tuolloin palkannut uusia lentäjiä, molemmat veljekset etsiytyivät valmistuttuaan aluksi muualle töihin.

Jesse palasi Nokialle, Pirkkalan lentokentälle, jossa hän lensi pienkoneita. ”Laskin hirviä metsässä, pudotin eläimille suun kautta annettavia rokotteita, laskin hylkeitä rannikolla ja mittasin ilmanlaatua – joskus noin 60 metriä maan yläpuolella”, Jesse kertoo. Juuso puolestaan sai työpaikan Ryanairilta ja lensi pitkin Eurooppaa.

Vuonna 2016 kaksoset lopulta rekrytoitiin Finnairin palvelukseen – sattumalta syntymäjärjestyksessä. ”Jesse syntyi 13 minuuttia ennen minua ja hän oli rekrytointilistallakin juuri ennen minua, Juuso kertoo.

Veljesten yhteinen huippuhetki ilmassa  

Juuso lentää nykyään Airbus A330- ja A350-koneilla ja Jesse A320- ja A330-koneilla. Jesse on myös toiminut Cruise Relief -perämiehenä A350-koneessa. Toistaiseksi he ovat lentäneet yhdessä vain kerran lennolla Helsingistä Bangkokiin. Kaksoset huomasivat, että heidän oli määrä lentää samana päivänä, joten he pyysivät toista lentäjää vaihtamaan lentoa Jessen kanssa saadakseen lentää yhdessä. Ennen nousua kaksoset kouluttanut kapteeni tokaisi: "En sitten osaa erottaa teitä toisistanne, joten ei mitään metkuja tänään."

Lento meni hyvin ja hetki – tai oikeastaan koko 12 tuntia – jäi ikuisesti mieleen. ”Kulkemamme erilliset polut ikään kuin kohtasivat sillä lennolla”, Juuso sanoo. ”Matka siitä, että katselin Jessen lentävän varaston yli siihen, että lensimme yhdessä Airbus A350:llä Thaimaahan, oli ehdottomasti yläfemman arvoinen”, Juuso sanoo.

Kaksoset ovat olleet Finnairin lentäjiä nyt seitsemän vuoden ajan ja he rakastavat työtään edelleen. ”Tiedän paljon ihmisiä, jotka jäävät eläkkeelle 30 tai 40 Finnairilla vietetyn vuoden jälkeen”, Jesse sanoo. Se kertoo molempien veljesten mukaan 100-vuotiaan Finnairin historiasta ja yli 850 lentäjän muodostaman yhteisön hyvästä hengestä.

Taivaalla työskentelyssä on vain yksi huono puoli. ”Kun viettää 10 tuntia pienessä ohjaamossa, syntyy todella syvällisiä keskusteluja, joissa tulee jaettua paljon asioita omasta elämästä”, Juuso sanoo. Miehistö kuitenkin vaihtuu jatkuvasti ja voi kulua kuukausia tai jopa vuosia ennen kuin törmää lennolla taas tuttuihin miehistön jäseniin. ”Joskus on vaikeaa, kun ei voi jatkaa keskustelua siitä, mihin viimeksi jäätiin”, Jesse sanoo.

Onneksi Jesse ja Juuso Sillanmäki tietävät paremmin kuin useimmat, että kärsivällisyys yleensä palkitaan. Monilla poluilla on tapana kohdata uudestaan jossain matkan varrella.

Teksti Lissu Moulton

Kuvat Satu Kemppainen