Revontulijahdissa – Pohjoisten valojen faktaa ja mystiikkaa

1. Missä ja milloin revontulia voi nähdä?

Revontulia näkyy yleisimmin 60–75 asteen leveysasteilla, eli Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa, Islannissa, Kanadassa, Alaskassa, Venäjällä sekä Etelä-Grönlannissa. Suomen Lapissa revontulia voi nähdä peräti 200 yönä vuodessa, erityisesti Pohjois-Lapissa Kilpisjärven leveyspiirin tuntumassa. Toisaalta eteläisiä revontulia voi nähdä myös maapallon toisella puolella, esimerkiksi Australiassa.

Finnairin Suomen kohteista Ivalo, Kittilä ja Rovaniemi tarjoavat parhaat puitteet revontulien ihailuun. Talvikaudella 2024 lennämme myös kahdesti viikossa Rovaniemeltä Tromssaan, jossa revontulia näkyy keskimäärin 2–3 kertaa viikossa. Islannissa lennämme Helsingistä Reykjavikiin, jossa revontulet ovat myös tuttu näky taivaalla.

2. Mikä on paras aika vuodesta revontulien näkemiseen?

Parhaiten Suomessa näkee revontulia öisin keskiyön aikaan, aina myöhäisestä elokuusta huhtikuulle saakka. Vastoin odotuksia, syyskuu on erinomainen aika vuodesta nähdä revontulia, sillä taivas on silloin todennäköisemmin pilvetön. Jotta revontulia näkyy, ulkona pitää olla tarpeeksi pimeää ja taivaan olla kirkas. Mitä vähemmän valosaastetta asutuksesta tai liikenteestä ympärilläsi on, sitä helpompaa revontulien erottaminen on.

3. Voiko revontulia ennustaa?

Revontulia voidaan jossain määrin ennustaa. Niiden tarkka ennustaminen on kuitenkin mahdotonta, mutta määrää ja todennäköisyyttä voidaan arvioida eri perustein. Lyhyen aikavälin ennusteet 1–3 tunnin päähän ovat kohtalaisen luotettavia, mutta pidemmän aikavälin ennustuksissa noin 1–3 vuorokauden päähän on merkittäviä epävarmuuksia.

Ilmatieteen laitos seuraa noin kymmenellä havaintoasemalla ympäri Suomea maanpinnalla mitattavia pieniä magneettikentän vaihteluita. Suomen ISES-varuussääkeskuksen nettisivuilta pääset näkemään lyhyen aikavälin ennusteita. Parhaan tiedon revontulien näkymisestä saat kuitenkin aina katsomalla taivaalle.

Pidemmän ajan ennusteita tarjoaa Ilmatieteen laitoksen avaruussääennuste. Belgian kuninkaallisen observatorion päivittäinen ennustus on Ilmatieteen laitoksen ennustetta teknisempi, ja ympäri maailmaa olevien harrastajien keskuudessa suosittu sivusto on Spaceweather.com, jossa sivun käyttäjät jakavat myös omia kuviaan.

4. Mitä revontulet ovat?

Revontulet syntyvät, kun aurinkotuulen mukana kulkeutuvat varautuneet hiukkaset osuvat Maan ilmakehään noin 80–250 kilometrin korkeudella. Nämä hiukkaset törmäävät ilmakehän happi- ja typpiatomeihin, mikä aiheuttaa atomien virittymistä ja energian purkautumista valona.

Aurinko ja aurinkotuuli toimivat revontulien energianlähteenä, kun aurinkotuulen varautuneet hiukkaset vuorovaikuttavat Maan ilmakehän molekyylien kanssa. Suurin osa revontulista esiintyy 80–250 kilometrin korkeudella ilmakehässä, ja niiden alareuna on terävä, mutta yläreuna häipyy vähitellen näkymättömiin.

5. Voivatko revontulet olla eri värisiä?

Useimmiten yötaivaalla näkee revontulia tanssivan vihreän ja vihreän keltaisen sävyissä, mutta myös punaiset, purppuran väriset tai siniset revontulet ovat mahdollisia. Revontulien väri riippuu siitä, millaisiin ilmakehän aineisiin aurinkotuulen hiukkaset törmäävät.

Yleisimmät, vihreän sävyissä loimuavat liekkimäiset revontulet näkyvät, kun aurinkotuulen hiukkaset kohtaavat happiatomeja noin sadan kilometrin korkeudessa. Vihreitä revontulia erottaa myös helpoiten siksi, että ihmissilmä rekisteröi vihreitä sävyjä muita värejä helpommin. Harvinaisempia punaisen, purppuran tai sinisen sävyjä puolestaan esiintyy, kun happimolekyylit tai typpi reagoivat aurinkotuulen hiukkasten kanssa.

6. Näkyykö revontulia lennoilla?

Erityisesti talviaikaan pidemmillä yölennoilla voi nähdä revontulia matkustamon valojen ollessa himmennettyinä ja lentoreitin kulkiessa pilvien yläpuolella. Valitse ikkunapaikka ja pidä istuimen vieressä oleva valaistus minimissä ja valmistaudu näkemään luonnon taideteos suoraan ikkunastasi.

Erityisiä revontulilentoja niiden bongaamiseen emme tee, mutta revontulia voi onnen suosiessa ihastella tavallisilla reittilennoillamme. Finnairin reiteillä kirkkaimmat revontulet näkyvät yleensä Kanadan yläpuolella ja niiden Pohjois-Atlantin osien yllä, joita lentomme käyttävät erityisesti länteen päin lentäessä.

Lentomme Los Angelesista Helsinkiin on usein erinomainen revontulien bongaamiseen. Lento lähtee kohteesta aikaisin illalla ja saapuu yleensä keskiyön tunteina Kanadan ylle, jolloin matkustamon valot ovat himmennettyinä ja olosuhteet revontulien havaitsemiseen varsin otolliset. Myös pohjoisnavan  reiteillä, esimerkiksi Tokion ja Soulin lennoillamme, voit nähdä revontulia lukuun ottamatta itse navan lähialuetta silloin kun lennämme pohjoista reittiä.

7. Vaikuttaako revontulet jotenkin lennon lentoreittiin?

Revontulilla ei ole suoranaista vaikutusta lentoreitin suunnitteluun. Avaruussää ja tuulet vaikuttavat kuitenkin lennon reitin valintaan.

8. Mistä revontulien nimi juontaa juurensa?

Taivaalla leiskuvalla valoilmiöllä on useampi nimi tai lempinimi, joista suomen kielessä yleisimmin käytetty termi revontulet juontaa juurensa tarueläimeen tulikettuun. Vanhan legendan mukaan metsissä ja tuntureilla juoksentelevan tuliketun häntä pyyhkäisee vauhdilla puunrunkoa tai maata, mistä nousee taivaalle kipinöitä revontulina. Muita suomenkielisiä ilmaisuja revontulille on esimerkiksi pohjanpalo, taivaan valkeat ja tuliset patsaat.

Aurora Borealis puolestaan tarkoittaa kreikaksi ”aamunkoittoa” ja ”pohjoistuulta” tai ”pohjoista aamuruskoa”. Nimitys juontaa juurensa antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten uskomuksesta, että taivaankannella kiitää revontulien esiintyessä itse aamunkoiton jumalatar upean kirjavilla vankkureillaan, mikä toimi varoituksena auringon ja kuun jumalille uuden päivän saapumisesta.

Useimmissa kielissä revontulien nimi on ”pohjoisen valot”, mikä kuvaa osuvasti ilmiön visuaalista muotoa ja pohjoisella taivaanrannalla hohtavaa valoilmiötä.

9. Mitä uskomuksia revontuliin liittyy?

Kuten jo revontulien nimistä voi päätellä, revontuliin on kautta aikojen liitetty useita myyttejä ja legendoja, ja niitä on kunnioitettu ja jopa pelätty. Erään tarinan mukaan pohjoisessa eli aikoinaan jättiläiskansoja, jotka kävivät kalassa Jäämerellä ja polttivat lämpimäkseen valtavia nuotioita, joiden suuret lieskat kohosivat taivaalle revontuliksi. Vaikka heidän asuttamansa metsät ovat ajansaatossa hävinneet, värikkäät loimut ilmaantuvat yhä ajoittain taivaalle.

Pohjoisen kulttuurit ovat myös sukupolvien ajan uskoneet revontulien olevat henkien soihtuja, joilla he opastavat vainajia onnen maahan. Toisaalta eräs myytti uskoo niiden olevan kuolleiden henkiä, jotka pelaavat palloa mursunpäällä. Niillä on ennustettu sotaa ja ruttoa ja uskottu niiden olevan paha enne. Niiden on myös uskottu olevan syntymässä kuolleiden taivaalla leikkivien lasten sieluja tai aaveita.

Revontuliin liitetään myös terveydellisiä vaikutuksia ja jotkut ovat uskoneet niiden olevan avuksi sydänsairauksien hoidossa. Japanissa revontuliin liitetään myös vahvasti hedelmällisyyteen kytkeytyvää mystiikkaa ja ajatellaan niiden loisteessa alkunsa saaneesta lapsesta tulevan erityisen onnellinen. Vanha aasialainen myytti kertoo lisäksi, että revontulet nähnyt ihminen elää loppuelämänsä onnellisena.

10. Kuuluuko revontulista ääni?

Revontulien tanssiessa taivaalla saattaa katsojan korviin kantautua monenlaisia ääniä. Voit kuulla yläpuoleltasi pamauksia, jaksottaista rätinää tai teräviä räsähdyksiä, tai jatkuvampaa humisevaa ääntä. Aikaisemmin niistä kuuluvaa ääntä pidettiin pelkkänä legendana, mutta viime vuosien mittausten perusteella äänet syntyvät noin 70 metrin korkeudessa. Äänen alkuperästä ei kuitenkaan vielä ole tietoa.

+ Bonus-vinkki

Finnairin lentojen matkustamon katossa voit ihailla revontulivaloja, jos ne eivät muuten osu kohdallesi.